Tiesitkö?
Kokemäenjoki on viidenneksi suurin jokivesistömme. Valuma-alueen pinta-ala on 27 046 km².
Kokemäenjoen keskivirtaama on 240 m³/s.
Varsinainen Kokemäenjoki alkaa Vammalasta Liekoveden luusuasta, kulkee Äetsän, Huittisten,
Kokemäen ja Harjavallan kautta Poriin, missä se laskee Pihlavanlahden kautta Selkämereen.
Kokemäenjoen jokiosuus on 112 km pitkä ja sillä on putouskorkeutta 57,5 m.
Julkaisut
Istutuksilla pyritään kompensoimaan varsinkin vaelluskalakannoille aiheutuneita vahinkoja, sillä Kokemäenjoen patoaminen on estänyt virtakutuisten vaelluskalalajien luonnollisen elinkierron jokialueella lähes kokonaan. Padot katkaisevat kalojen vaellusreitit ja lähes kaikki kalojen kutuun ja poikastuotantoon soveliaat koskialueet ovat pääosin perattu tai jääneet patoaltaiden alle, eikä niillä ole enää merkitystä virtakutuisten kalojen lisääntymisalueina.
Kokemäenjoen voimakkaasti muuttuneet luonnonolosuhteet aiheuttavat sen, että kalakantojen hoito on haastavaa, eikä pelkkä kaavamainen kalojen istuttaminen välttämättä takaa parasta mahdollista lopputulosta. Tavoitteena onkin luoda juuri Kokemäenjoelle sopiva hoitomalli, joka hyödyntää sen mitä hyödynnettävissä on ja korjaa ja korvaa havaituista puutteista niin paljon kuin mihin mahdollisuuksia löytyy. Tässä työssä erilaisten selvitysten tekeminen on keskeisessä osassa. Tietoa tarvitaan, että eri hoitomuodoista pystytään valikoimaan juuri Kokemäenjoelle parhaimmin sopivat.
Hoito-ohjelman puitteissa on tehty selvityksiä mm. harjuksen, toutaimen, nahkiaisen, meritaimen ja lohen lisääntymisen onnistumisesta ja kantojen tilasta Kokemäenjoen alueella. Kalaistutusten tuloksellisuutta on selvitetty merkintätutkimusten avulla. Vireillä on myös useita kunnostushankkeita, jotka tähtäävät kalojen luontaisen lisääntymisen edellytysten parantamiseen.
Tällä sivulla esitellään Kokemäenjoen voimalaitosten kalatalousmaksuvaroilla toteutettuja selvityksiä ja suunnitelmia sekä muita joen kalastoon ja kalastukseen liittyviä tutkimusraportteja.