Tiesitkö?
Kokemäenjoki on viidenneksi suurin jokivesistömme. Valuma-alueen pinta-ala on 27 046 km².
Kokemäenjoen keskivirtaama on 240 m³/s.
Varsinainen Kokemäenjoki alkaa Vammalasta Liekoveden luusuasta, kulkee Äetsän, Huittisten,
Kokemäen ja Harjavallan kautta Poriin, missä se laskee Pihlavanlahden kautta Selkämereen.
Kokemäenjoen jokiosuus on 112 km pitkä ja sillä on putouskorkeutta 57,5 m.
Kalasto ja kalastus
Vaelluskalakantojen heikkeneminen alkoi jo 1800-luvun lopulla ja voimalaitoksen rakentaminen 1900-luvun alkupuoliskon aikana esti lopullisesti vaelluskalojen pääsyn lisääntymisalueille. Säännöstelytoiminta on muuttanut myös virtaama- ja vedenkorkeusoloja. Lisäksi vesistön tila huononi, ja 1970-luvulla joen tila oli jo niin huono, että kalakantojen hoito nähtiin kannattamattomaksi.
Nykyisin Kokemäenjoen samoin kuin Rauta- ja Kuloveden tila on vähintään tyydyttävä tai hyvä. Vesialueen saalislajistoon kuuluvat mm. taimen, harjus, siika, kirjolohi, hauki, toutain ja kuha. Rauta- ja Kulovesi tunnetaan hyvinä kuhavesinä ja Kuloveden pohjoisosassa sijaitseva Siuronkoski hyvänä toutaimen kalastuspaikkana.
Kokemäenjoen veden laadun parantuessa kalakantojen hoidon mahdollisuudet ovat oleellisesti muuttuneet. Jokeen tehdään vuosittain kalaistutuksia. Eniten määrällisesti istutetaan vaellussiikoja ja kuhia ja rahallisesti eniten kirjolohia ja vaellussiikoja. Muita istutuslajeja ovat olleet lohi, taimen ja harjus. Lisäksi patojen yli on siirretty nahkiaisia. Kalaistutuksia tehdään jätevesikuormittajille ja voimalaitoksille ympäristöluvissa määrätyillä kalanhoitomaksuvaroilla.
Kalatalousalueet:
- Kokemäenjoen yläosan kalatalousalue
Kalastuspaikkoja: