Tiesitkö?
Kokemäenjoki on viidenneksi suurin jokivesistömme. Valuma-alueen pinta-ala on 27 046 km².
Kokemäenjoen keskivirtaama on 240 m³/s.
Varsinainen Kokemäenjoki alkaa Vammalasta Liekoveden luusuasta, kulkee Äetsän, Huittisten,
Kokemäen ja Harjavallan kautta Poriin, missä se laskee Pihlavanlahden kautta Selkämereen.
Kokemäenjoen jokiosuus on 112 km pitkä ja sillä on putouskorkeutta 57,5 m.
Kalakantojen hoito
Kalakantojen hoito tapahtuu hoitosuunnitelman mukaisesti. Hoitosuunnitelman tavoitteena on ohjata Kokemäenjoen uoman neljälle voimalaitokselle ja Melon voimalaitokselle määrättyjen kalatalousmaksuvarojen käyttö kala- ja rapukantojen sekä kalastuksen kannalta mahdollisimman hyödyllisellä tavalla.
Voimalaitosrakentamisesta aiheutuneet vahingot kohdistuvat erityisesti Kokemäenjoen vaelluskalakantoihin. Tästä syystä voimalaitosten kalatalousmaksuvarojen käytössä on pääpaino vaelluskalakantojen hoidossa. Kokemäenjoen alueella on käytettävissä myös jätevesikuormittajien kalatalousmaksuvaroja, jotka soveltuvat paikallisille kala- ja rapukannoille aiheutuneiden vahinkojen kompensointiin. Hoitotoimenpiteet sisältävät kala- ja rapuistutuksia ja vaelluskalojen poikastuotantoalueiden kunnostuksia. Lisäksi varoilla tehdään kalakantojen hoitoa tukevia suunnitelmia ja selvityksiä. Istutusten osuus kalatalousmaksuvaroista on 85 % ja muihin hoitotoimiin on varattu 15 % varoista.
Voimalaitosten kalatalousmaksuvaroilla on istutettu merilohia, taimenia, kirjolohia, harjuksia, vaellussiikoja, kuhia ja ankeriaita. Lisäksi Harjavallan padon alapuolelta pyydettyjä nahkiaisia on siirretty Harjavallan ja Kolsin väliseen patoaltaaseen sekä Punkalaitumenjokeen. Kalatalousmaksuvaroja on käytetty vuosina 2006 – 2010 kalaistutuksiin noin 560 000 euroa. Vuosina 2006 – 2010 on istutettu kappalemääräisesti eniten vaellussiikoja ja kuhia. Eniten varoja, 40 %, on käytetty taimenistutuksiin.
Hoitotoimia varten Kokemäenjoki on jaettu viiteen alueeseen. Jokaisella alueelle on tehty oma istutussuunnitelma, joka tukee alueen kalakantojen hoitoa ja kompensoi voimalaitosten aiheuttaa haittaa kalastolle. Kokemäenjoen alaosassa tärkein istutuslajit ovat vaellussiika ja merilohi. Harjavallan voimalaitoksen yläpuolisella alueella painopistelajina on kirjolohi ja Äetsän voimalaitoksen yläpuolella järvitaimen. Täplärapuja istutetaan Harjavallan ja Äetsän väliselle alueelle.
Hoitotoimet sisältävät myös virtavesien kalataloudellisia kunnostuksia. Tavoitteena on parantaa voimalaitosrakentamisesta kärsineiden vaelluskalakantojen elinympäristöjä ja poikastuotantoalueita. Voimalaitosten kalatalousmaksuvaroilla on kunnostettu mm. Loimijoen alaosa, Harjuunpäänjokea ja Kourajokea.