Siirry sisältöön

Kokemäenjoki on yksi
Suomen merkittävimmistä jokivesistöistä

Äetsän voimalaitos

Äetsän Meskalankoskeen valmistui ensimmäinen voimalaitos vuonna 1921, jolloin yläjuoksun puolella oleva Äetsänkoski perattiin veden nostamiseksi. Äetsä oli ensimmäinen koko joen ylittävä voimalaitos.

 Äetsän voimalaitoksen rakennustyötä jatkettiin 1920-luvun alussa. 1990-luvulla louhittiin padon eteläpuolelle uusi uoma tehokkaamman hyötysuhteen saavuttamiseksi ja siihen sijoitettu uusi voimalaitos otettiin käyttöön vuonna 1996.

 

Äetsän voimalaitoksen putouskorkeus on 6,0 metriä, rakennusvirtaama 360 m³/s ja keskivirtaama noin 180 m³/s. Äetsän voimalaitos harjoittaa vuorokausi- ja viikkosäännöstelyä. Voimalaitoksen alapuolella vuosittain vedenpinnan vaihtelu on ollut 0,5-0,8 metriä. Vuorokautinen vedenpinnan vaihtelu on ollut 0,5 metrin luokkaa. Lähempänä Kolsin voimalaitosta virtaama- ja vedenkorkeusvaihtelu on ollut suurempaa.

 

Äetsän voimalaitoksen ja Kolsin voimalaitoksen välinen Kokemäenjoen pituus on noin 45 km ja putouskorkeutta vain noin yksi metri. Huittisissa Kokemäenjokeen yhtyy sen merkittävin sivujoki Loimijoki, joka saa alkunsa Tammelan ylänköalueelta. Huittisten alueella jokea ympäröivät laajat peltoaukeat. Luonnontilaista korkeamman vedenpinnan ja alueen tulvaherkkyyden vuoksi jokea on pengerretty Kolsin yläpuolelta noin 13 km matkalta.

  • Äetsän voimalaitos (Kuva: Leena Rannikko)
Äetsän voimalaitos (Kuva: Leena Rannikko)

Copyright Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus  |  Tietosuojaseloste  |  Ota yhteyttä  |  Palvelun toteutus: JPmedia

Evästeet