Siirry sisältöön

Kokemäenjoki on yksi
Suomen merkittävimmistä jokivesistöistä

Ankeriaita siirrettiin Tampereen Pyhäjärveltä Nakkilaan

Lokakuussa siirrettiin kahdeksan ankeriasta Tampereen Pyhäjärveltä Kokemäenjoen alaosaan Nakkilaan patojen alapuolelle.

Pyhäjärvellä kalastava kaupallinen kalastaja pyydysti ankeriaat rysillä. Kalat siirrettiin säiliössä autolla Nakkilaan, jossa ne merkattiin akustisella merkillä ennen jokeen vapauttamista. Kalojen keskipaino oli noin 1,6 kg ja keskipituudeltaan ne olivat noin 92,5 cm. Seurannan perusteella kaksi kaloista havaittiin vapautuspaikasta ylävirran suuntaan Lammaistenlahdelta ja kuusi Arantilassa alavirtaan vapautuspaikasta vajaan vuorokauden kuluttua. Merkinnästä  ja seurannasta vastaa Luonnonvarakeskus. Kokemäenjoella on asennettu useita vastaanottimia  siikojen vaelluskäyttäytymisen selvittämistä varten. Tätä samaa vastaanotinjärjestelmää voidaan hyödyntää merkattujen ankeriaiden seurannassa. Vastaanottimia on myös merialueilla, eteläisen Ruotsin rannikolla ja Tanskan salmissa.

 

Kokemäenjoen patoaminen on aiheuttanut suurta vahinkoa myös ankeriaalle.  Siirtojen tavoitteena on helpottaa kalojen pääsyä kutuvaellukselle kohti Sargassonmerta. Ankerias ei pääse ohittamaan voimalaitosten turbiineja ja voimalaitosten aiheuttama kalojen kuolleisuus on noin 80%, jos ne yrittävät päästä jokea pitkin mereen. Tutkimusten mukaan ankeriaalla on järvillä havaittu kaksi vaellusaikaa: toinen keväällä ja toinen syksyllä, joista kevään vaellus näyttää olevan ainakin Pyhäjärvellä voimakkaampi. Kalojen siirtoa on tarkoitus jatkaa ensi keväänä.  

 

Ankerias on erittäin uhanalainen ja sen pyynti on sallittu poikkeusluvalla mm. Pirkkalan ja Kokemäenjoen yläosan kalatalousalueilla 1.5.-30.9. välisenä aikana. Ilman poikkeuspäätöstä ankeriaan pyynti sisävesialueilla on sallittu vain heinäkuun ajan.

 

Ankeriaiden ylisiirtoon osallistuivat Luonnonvarakeskuksen lisäksi Pirkkalan kalatalousalue, Pirkanmaan kalatalouskeskus ja Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset. Hanketta rahoitettiin mm. Kokemäenjoen ja lähialueiden voimalaitosten kalatalousmaksuvaroilla.

  • Ennen kalojen käsittelyä ne nukutettiin. Kaikki kalat mitattiin ja punnittiin ennen yksilöllisen merkin laittamista. Luonnonvarakeskuksen Sami Vesala mittaa nukutettua kalaa. Takana kalastusmestari Jari Pelkonen  (Pohjois-Savon ELY-keskus) seuraa merkintää (kuva: Päivi Pyyvaara)
Ennen kalojen käsittelyä ne nukutettiin. Kaikki kalat mitattiin ja punnittiin ennen yksilöllisen merkin laittamista. Luonnonvarakeskuksen Sami Vesala mittaa nukutettua kalaa. Takana kalastusmestari Jari Pelkonen  (Pohjois-Savon ELY-keskus) seuraa merkintää (kuva: Päivi Pyyvaara)
  • Akustinen merkki laitetaan kalan vatsaonteloon ja haava suljetaan kahdella tikillä. Tikit häviävät ja haava paranee noin kahdessa viikossa näkymättömiin.
Akustinen merkki laitetaan kalan vatsaonteloon ja haava suljetaan kahdella tikillä. Tikit häviävät ja haava paranee noin kahdessa viikossa näkymättömiin.

Copyright Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus  |  Tietosuojaseloste  |  Ota yhteyttä  |  Palvelun toteutus: JPmedia

Evästeet