Taimenkantoja vahvistetaan

Taimenen mäti on suojassa muovisissa mätirasioissa, joissa poikaset keväällä kuoriutuvat ja sen jälkeen levittäytyvät koskiin. Kesän aikana poikaset kasvavat 5 – 7 cm mittaisiksi. Muutaman vuoden kuluttua osa taimenista vaeltaa istustukoskista alapäin Kokemäenjokeen tai Kuloveteen ja osaa jää jokeen. Tavoitteena on, että jokeen palautuisi vuosien mittaan taimenkanta. On hyvä muistaa, että rasvaevällinen taimen on rauhoitettu, joten sitä ei saa kalastaa. Jos rasvaevällinen taimen joutuu saaliiksi, se on heti vapautettava.

Sammunjoessa on viisi koskea, joihin taimenen mätiä on laitettu maaliskuussa. Kosket ovat Klupukoski, Rekikoski, Saarikoski, Vääräkoski ja Nahniankoski. Sammunjoki on aikoinaan ollut tunnettu taimenjoki, mutta taimenkanta on nykyään erittäin heikko. Sammunjoen koskialueilla on tehty kalataloudellisia kunnostuksia, joilla on luotu taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalueita. Viimeisenä kunnostettiin Klupukoski vuonna 2021. Kunnostukset ovat tehty kalatalousmaksuvaroilla.

Rautajoki laskee Kuloveteen. Rautajoki on melko pieni joki, mutta siitä huolimatta joki soveltuu taimenen lisääntymisalueeksi. Rautajoessa on tehty pienimuotoisia kalataloudellisia kunnostustoimia. Ongelmana ja taimenen lisääntymisen uhkana on jokeen tuleva kiintoainekuormitus.

Kikkelänjoki saa alkunsa Kiimajärvestä ja laskee Kokemäenjokeen Kiikassa. Joki soveltuu taimenen poikastuotantoalueeksi, mutta jokialue vaatisi lisää kalataloudellisia kunnostustoimia. Joen ongelmana on veden rehevyys ja jokeen tuleva kiintoainekuormitus.

Lisätietoja antaa Heikki Holsti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä (heikki.holsti(a)kvvy.fi)