Uutta tietoa Kokemäenjoen kalakantojen hoidosta

Kokouksessa kuultiin useita mielenkiintoisia esitelmiä. Marleena Isomaa Euronfins Ahma Oy:stä kertoi laajasta ja perusteellisesta lohen ja taimenen elinympäristökartoituksesta. Siinä kartoitettiin lohelle ja taimenelle soveltuvat lisääntymis- ja poikastuotantoalueet Kokemäenjoessa ja sen sivuhaaroissa. Tutkimusalue ulottui aina Melon voimalaitokselle asti. Tulokset julkaistaan raportissa, joka ilmestyy tälle verkkosivulle huhtikuun aikana.

Jari Helminen Luonnonvarakeskuksesta esitelmöi vaelluskalojen kaikuluotausselvityksestä, jossa on tutkittu Kokemäenjokeen nousevien kalojen määrää. Lari Veneranta myös Luonnonvarakeskuksesta kertoi vaellussiian kutualueiden tunnistamisesta. Joitakin vaellussiian lisääntymisalueita löytyy joen alaosasta. Vaellussiika on edelleen tärkeä talouskala, joka nousee Kokemäenjokeen. Emosiikoja pyydetään Harjavallan voimalaitoksen alapuolelta ja siianpoikasia tuotetaan Harjavallan kalahautomossa.

Harjunpäänjoesta, joka laskee Kokemäenjoen alaosaan, on kehittymässä tärkeä meritaimen poikastuotantoalue. Joessa tavataan myös jonkin verran lohia. Aki Janatuinen Silvestris Luontoselvitys Oy:stä puhui Harjunpäänjoen taimen- ja lohikantojen hoidosta ja joen kalataloudellisesta kehittämisestä. Näiden esitysten lisäksi kuultiin esitykset Kokemäenjoen voimalaitosten kalatalousmaksujen käytöstä, kalaistutuksista, 1-vuotiaiden lohien selviytymisestä Kokemäenjoessa ja kuhien poikaskartoituksesta.

Kaikki esitelmät ovat nähtävissä seurantaryhmän kokousaineistoissa.

Lisätietoja antavat Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta ja Hannu Salo Pohjois-Savon ELY-keskuksesta (sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi).