Tiesitkö?
Kokemäenjoki on viidenneksi suurin jokivesistömme. Valuma-alueen pinta-ala on 27 046 km².
Kokemäenjoen keskivirtaama on 240 m³/s.
Varsinainen Kokemäenjoki alkaa Vammalasta Liekoveden luusuasta, kulkee Äetsän, Huittisten,
Kokemäen ja Harjavallan kautta Poriin, missä se laskee Pihlavanlahden kautta Selkämereen.
Kokemäenjoen jokiosuus on 112 km pitkä ja sillä on putouskorkeutta 57,5 m.
Kokemäenjoki
Joki laskee Porin edustalle Pihlavanlahteen, josta vedet virtaavat Eteläselän kautta Selkämereen. Joen pituus on 121 km. Kokemäenjoen keskivirtaama on 240 m³/s, ja sen virtamaa säännöstellään vesivoimalaitosten tarpeisiin.
Kokemäenjoen vesistöalue on maamme neljänneksi suurin. Sen pinta-ala on 27 000 km², josta järvien osuus on 11 % eli noin 3 000 km². Vesistö muodostuu runsasjärvisestä alueesta, joka sijaitsee pääasiassa Pirkanmaalla, ja Satakunnan halki virtaavasta jokijaksosta.
Kokemäenjoen suurin sivujoki on Huittisissa Kokemäenjokeen laskeva Tammelan Pyhäjärvestä alkunsa saava Loimijoki. Muita merkittäviä sivujokia ovat Huittisissa Kokemäenjokeen laskeva ja Sastamalan eteläisosasta alkunsa saava Sammunjoki. Sammunjokea sanotaan sen yläjuoksulla Sammaljoeksi tai Illonjoeksi, alajuoksulla Sammunjoeksi tai Nanhianjoeksi.
Kokemäellä Kokemäenjokeen laskee Kauvatsanjoki, joka saa alkunsa Sastamalan ja Hämeenkyrön rajaseudulta. Joen valuma-alueella sijaitsevat kraatterijärvi Sääksjärvi ja matala, lähes umpeenkasvanut Puurijärvi, joka on osa Puurijärven ja Isosuon kansallispuistoa.
Porissa, Kokemäenjoen alaosassa, jokeen laskee Jousijärvestä alkunsa saava Harjunpäänjoki. Eri osuuksilla joen pääuomaa kutsutaan eri nimillä: joen yläosa on nimeltään Joutsijoki, Kullaan kirkolta Leineperin koskiin saakka jokea sanotaan Kullaanjoeksi, Kaasmarkun kylän kohdalla Kaasmarkunjoeksi ja joen alaosaa Harjunpäänjoeksi tai Holminjoeksi. Kalataloudellisissa yhteyksissä puhutaan usein Harjunpäänjoesta; vesistöjärjestelyyn liittyvissä yhteyksissä yleensä Kullaanjoesta.